12. toukokuuta 2017

Yläfemma

Kuljen aamutaivaan alla
Silmät sokeina, jalat rakoilla.

Huonot kengät minulla?
Ei ole.

Sydämeni hakkaa liian nopeasti,
kunnes istun tuohon kivelle.
Se on jo kivenheiton päässä.

Tämä aukio, sen ylitän.

Jos ehtii aurinko laskea,
silloin jään metsään.
Täällä on niin hyvä.
Ei ole kiire pois.

Aamulla sammakkoa moikkaan,
ja se heittää yläfemman.
Aamulla  syön ilveksen kanssa
puolukoita ja mustikoita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...