28. huhtikuuta 2017

Snoop Dogg ja mä

Tiedän paljon musiikista ja sellaisesta.
Kuulemma enemmän kuin normaaalisti ihmiset.

Nuoruudessani Hyvinkäällä meillä oli bändi,
me soitettiin jazzia. Se oli kova juttu meille,
mutta kovinkaan muille.

Ei me soitettu tanssimusaa tai edes teknoa.
Silti tuntui karulta nähdä tyhjä tanssilattia.

Bändi hajosi, kun muut aikuistuivat.
Mutta nyt musainnostus on palannut.

Miksi? Lähinnä sen takia, kun Muusan sisko
hankki koiran. Sellaisen karvaisen jonkun
paimenkoiran. Shetlannin kai.

Nyt mä ton hurtan kanssa, kun tulee käymään,
kuuntelen monesti Snoop Doggin levyjä.



Toijala-Urjala


Katoksen alla

Se oli sateinen päivä,
joka jatkui sateisena pitkälle aamuyöhön.
 
Lopulta maltoin lähteä, otin taksin rautatieasemalle.
Kuski kysyi "Ai, juna-asemalle?" Mä vastasin, että joo.
 
Kuski ajoi minut (kuitin mukaan 700m) juna-asemalle.
 
Siellä junaa odotin jotain viisi tuntia. Satoi vettä,
mutta onneksi asemalaiturilla oli katos. En kastunut.
 
Se vihreä muovipenkki oli kova, mutta tietty kelpasi mulle.
Vaarini kun mulle opetti, että "kun on tasaista, nuku.".
 
Ja se laituripenkki oli tarpeeksi tasainen.  Nukahdin kai.
Eka juna lähti ja minä sen mukana.

Nyt tiedän, Muusani silloin tapasin.
 

Eläköitynyt Batman

Voisi olla kiva olla lepakko. Siis sellainen lentävä, ei lesbo.
Tosin ehkä lesbonakin olisi elämä kivaa. En tiedä,
mun on miehenä vaikea olla lesbo. Ainakin fyysisesti.

Iltatyö olisi se, olla lepakko. Toisaalta kai olisi stressaavaa,
kun joka ilta lähtiessään töihin ei tietäisi saako mahansa täyteen
hyönteisiä ja muita sellaisia.

Ja Batman. Ei hälläkään ollut helppoa. Illasta toiseen piti hakkaa
pahiksia kuonoon. Ja vieressä tv-kamerat kuvaa. Ei se varmaankaan
ollut kivaa. Ei mikään ihme, että Batman jo ajat sitten jäi aikaistetulle
eläkkeelleen. Nyt melko hyvässä fyysisessä kunnossa saa istua
pehmeässä tuolissaan ja lukea kirjoja, joita ei ehtinyt lukea.

Vierasmaalainen

Silloin, kun asuin Tallinnassa, joskus 2009 tämä oli.

Läheiselle ostarille kun olin matkalla,
liikennevalot oli punaisella.

En huomannut vaan talsin tien yli. Tai ehkä huomasin.
En muista aivan tarkkaan.

Hetken kuluttua palasin ruokakaupasta ja taas ylitin tien
punaisen valon palaessa.

Paikallinen poliisi otti mut puhutteluun. Olivat päivystäneet
siinä kuulemma reilun tunnin.

Mä olin nöyrä ja kuuntelin ripityksen. Sanoivat,
ettei kaksi kertaa  alle  n.20 minuuttiin ole enää
sattumaa. Sanoin, ei.

Olin pahoillani ja ulkomaalainen. Kuulemma siksi
en saanut sakkoja, vain moitteet melkoiset sain.



Kuolleen hiiren varjo


Pieniäkiina laisia


Punaisella matolla

Kirsi Alm-Siira on eläinrakas, mutta miehen allergian vuoksi
perheessä ei ole tällä hetkellä lemmikkejä.
 
Tärkeä tieto Kirsiltä punaiselta matolta.
Kiitos Kirsi.
 
 

Raptori

Kun silloin vuonna -95 muutin Kauhavalle opiskelemaan,
heti ekana syksynä olin "arvostettu" heppu.

Hyvinkää oli se juttu heille paikallisille. Mutta etenkin,
koska Raptori on Hyvinkäältä, kuten mä. Ja kun mä
tunsin Kaivon.

Oikeastihan Raptorin musa oli paskaa, niille kauhavalaisille
se oli parasta ikinä. Vaikea oli ymmärtää sitä. Siis niiden
paikallisten orgasminkaltaista suhtautumista Raptoriin.

Pääsin siis Kauhavan "piireihin" nopeasti.

Ne tyypit osasivat kaikki Raptorin biisit ja sanat. Mä en.
Mutta ei se heitä haitannut. Olinhan mä kotoisin Hyvinkäältä.

Parasta musiikkia


Landelettukasa


Maailmanpyörä


Päivän pohojammaa

Kyälätä - Puhua norjaa eli oksentaa.
 

Käsiarvet

En näe maamerkkejä.
En, vaikka kuinka yritän katsoa.
Käsissäni vain syvät arvet,
joiden syntyä en muista.
 
Kun heräsin, tunteeni sulivat.
Taas tämän päivän toivon,
kunpa ei sulisi.
 
Maailmani on mustavalkoinen,
mutta etsin väriä.
 
Palaan polkua, jossa on jälkeni.
Löydän tieni takaisin eksyksiin.
 

27. huhtikuuta 2017

Haarukat


Miltä tuntuu?

Tiedätkö miltä tuntuu kipu?
Tiedätkö miltä tuntuu suru?
Tiedätkö miltä tuntuu ahdistus?
Tiedätkö miltä tuntuu pelko?
Tiedätkö miltä tuntuu kyyneleet?
Tiedätkö milä tuntuu köysi kaulassa?

Jos et tiedä, kysy minulta.

Eino Leino -känni

Tämä tuska kehossani, se on totta.
Nämä kivut, ne yrittää muuttaa minua.
 
Mutta kestän tämän kivun, vaikka se on minua.
Kestän tämän kivun, vaikka taas huomenna se...
Huomenna se on minussa.
 
Voisin juoda itseni humalaan. Sellaiseen paljon
kovempaan kuin kaverini Eino Leino.
Mutta ei se minua auta, tiedän.
 
Sitä olen yrittänyt.
 
Mitä nyt? Kärsin, mutta vain jonkin aikaa, luulen.
Kuinka kauan se "jonkin aikaa" kestää, en tiedä.
 

En


Suomi


Puhdas paita

Vaarini oli viisas. Sellainen kovia kokenut veteraani.
Opetti mulle sellaisen asian, josta olen pitänyt kiinni.
 
Vaarini opetti, että miehessä tärkeintä on puhdas paita.
 
Siksi minulla on aina puhdas paita.
 

Aamupuuro

Vituttaa julkkismasentuneet.
En ymmärrä miksi?
 
"Meilkein kahteen viikkoon en jaksanut
keittää aamulla puuroa."
 
Voi raukkaa. Oli se kyllä rankkaa aikaa, oikeasti.
Onneksi tuo vaikea aika on jo takana.
 
Mun masennus. En halua väheksyä julkkisten
pahoja ja heitä riivanneita masennuksia.
 
Mun masennus kesti vain reilu 10 vuotta.
Ei se kokemus ollut yhtään niin vaikean paha
kuin julkkismasennus.
 

Epätoivottu isyys

K-junassa kuultua:

"En oo hyvä isä.
En mä halua olla esimerkki.
Mä oon paskamies.
Mä oon nyt juoppo ja huomenna."
 

Luminen auto


Keltainen


Tuoli

Jokin aika sitten varastit värit sisältäni,
itkin kipuni ääneen. Kun olin yksin.
Jotta kukaan muu ei kuulisi.
 
Sä olet mennyt, mä en.
Istun keskellä tätä huonetta,
istun yksin, vaikka en ole yksin.
 
Tuoli tyhjän huoneen nurkassa,
ja minä. Istun ja mietin.
 
Koitan herätä tästä painajaisesta.
Toivottavasti tämä on sellainen.
 

Kettune nukkuu

Hotelliaamu. Mikä ihanuus!

Kettune ja mä oltiin yötä Swiss Hotelissa
Tallinnassa pari vuotta sitten.
Aamiainen oli  aivan mainio kaikkiaan.

Mulle oli tarjolla kalaa ja sellaista.
Kettune popsi etenkin kananpaloja
ja erilaisia salaatteja.

Me molemmat oltiin kyllä tyytyväisiä.
 

Veikon kissa

Maalla, anoppini syntymätalossa,
on kaivo ollut kuivana monta vuotta.
Ei se ole oikeasti iso ongelma.
 
Maailman monessa paikassa on paljon
pahempi vesipula. Me varmuuden vuoksi
viedään aina vettä sellaisissa kymmenen litran
vesikanistereissa.
 
Liiterissä on hiiriä ja varmaan peltomyyriäkin.
Tietty ovat siellä, koska siellä on hyviä paikkoja
piileskellä ja asustaa.
 
Naapurin-Veikon kissa monta vuotta kävi liiterissä
hakemassa iltapalaa. Mutta vuosi sitten Veikon kissa
kuoli. Nyt olemme täysin hiirenloukkujen varassa.
Ei se sillein yhtään haittaa. Mutta luomutappaminen
oisi kuitenkin kestävämpää. Saisi kissa syötävää
ja ei hiiret söisi suhtkoht kaikkea liiteristä.
 

Raamatun käskystä

Voin sanoa: "Pohja on nähty."
Harvat ovat siellä käyneet, kunhan puhuvat.
 
Kauan olin, monta vuotta poissa itsestäni.
En päässyt päästäni ulos, enkä sinne sisään.
Maailmaa oli niin vaikea rakastaa.
 
Raamattu käskee rakastamaan muita kuin itseään.
En tee niin. En, sillä en halua vihaa
ja pettymyksen tunnetta heille.
 
Tänään rakastan itseäni,
huomisesta en tiedä.
 

Ikkunakissa


Ja mä myös


Hohtava omena

Huomaan, ei nämä neljä seinää mua suojaa.
Ajatukseni silti juoksevat joka suuntaan
pääni sisällä.
 
Lähdin ulos etsimään paikkaa,
jossa voisin edes hetken hengähtää.
 
Menisin parvekkeelle tupakoimaan,
jos tupakoisin kuin tosimiehet.
Nousin ylös ja lähdin keittiöön,
mutta kompastuin kengännauhoihin.
Kompastuin, vaikka minulla ei ole
edes sukkia jaloissani.
 
Mutta niin sen yritän sullekin selittää.
 
 
Yritän joka päivä, että olisin jotain muutakin.
Jotain muuta kuin vain mätä, hohtava omena.
Yritän olla enemmän.
 
Yritin aamulla imeä auringonsäteen sisääni.
Sulattamaan tämän kylmyyden.
Yritin aamulla imeä sateen sisääni,
jos aurinko sytyttäisi minut tuleen.
 
Enkelipölyyn en usko.
 

Pipariliivikoira


Sepolla on vaikeaa

Sepolla on juuri nyt vaikeaa.
 
Loukkasi Seppo molemmat kätensä reilu viikko sitten.
Arkisia ongelmia siitä tietty on seurannut.
 
Kaljan juominen on ollut vaikeaa.
Sekös harmitti joskus, mutta ei enää.
 
Mutta onneksi Seppo on ollut neuvokas. Ja kaapissa on kaljaa
riittämiin useaksi viikoksi. Tallinnasta ne tietty tuotu.
 
Suulla on napannut sellaisen suhtkoht korkeareunaisen
lautasen ja tiputti sen lattialle.
 
Mutta kuinka sitten oluen saisi sille lautaselle?
 
Seppo keksi, että hampaillaan saisi nostettua oluttölkin
ja sitten tiputtaa lautaselle. Siinä kun 0,33 litran tölkki
on kyljellään lautasella, Seppo fiksuna hakee laatikosta,
jonka avaa tietty taas hampaillaan, ruuvimeisselin. Hyvä se
idea! parilla napakalla pääiskulla Seppo saa useamman reiän
oluttölkin kylkeen.
 
Koska Seppo oli pari minuuttia pyöritellyt oluttolkkiään
lattialla, se kuohuu lautaselle. Kun vaahto katoaa, Seppo
saa olutta juotavakseen.
 
Seppo, hän on silloin iloinen.
 

Peilinäkymä


Linus the cat

Paras Lontoo-ystäväni.

Päivän pohojammaa

Kurkoone - pieni hyönteinen.
 

Lähteäkö vai eikö lähteä?

Siinäpä pulma, pohtii Kaksi.
 

Elefantti-iltausva


26. huhtikuuta 2017

Oksa


Tupakka ei tapa!

Vaan se ennen loppua jo tumpataan.
Ei se enää pysty tappamaan.
Fiksuja ovat tumppaavat ihmiset.
 
 

Prkl!

Tänne Keravalle tuli Kiertokapulan ja Ekokemin autot.
Ja mukana tietty ne raavaat miehet. Keräsivät vaarallista
ja muuta sellaista jätettä.
 
Päätin viedä edellisen asukkaan maalipurkin, jossa oli
2007 parasta ennen -päiväys. Ehkä siis joku olisi sitä
vintage-maalia tarvinnut, mutta kylmästi kävelin
se jämämaalipurkki kädessä roikkuen keräyspaikalle.
Kylmästi myös sen takia, koska lähipyörätielle päästyäni
alkoi sataa räntää vaakasuoraan. Tuuli ei tuivertanut korvissa
vaan haarovälissäni ja naamaani.
 
Prkl!
 
Mutta sain tietty vietyä ison vajaan maalipurkin sinne parinkilsan
päähän keräyspisteelle. Sinne tiputin sen isoon astiaan ja olin
hetken aikaa iloinen: Pääsimme eroon siitä ja eteisen kaappiin
tuli tilaa 20 litran (maalipurkin) verran.
 
Vasta reilut 11 vuotta oon latellut tämän kolon seiniä: Tökerösti on
maalattu seinät. Ja kylppärin turhia ruuveja on helvetin hankala saada
irti, koska se edellinen vuokralainen on maalannut aivan kaiken
sillä maalillaan päälle.
 
Prkl toistamiseen.
 

Seinähiirijäniskoirataijoku


Valo(ja)pää


Päivän pohojammaa

Väkitukko - itsepäinen.
 
"Kyllä nua viherpipertäjät on kans yksiä väkitukkoja;
millään eivät meinaa uskua yrinvoiman ihanuuteen."
 
 

Peapesu


Seinälohikäärme

...uneksii.

Antifaschistische


Vahvam


Päivän sananlasku

"Lintu laulaa kielellänsä,
kurja kurki kurkullansa."
 
 
Ei pidä parempata keltään toivoa, kuin saada voipi.
Jopa on siinäkin itsekullekin tekemistä, kun saantoansa
myöten työt tekee.
 
Elias Lönnrot

25. huhtikuuta 2017

Päivän landeus

Pirunkoura – Nelipiikkinen talikontyyppinen varrellinen työkalu.

Päivän pohojammaa

Umpeloonen - peruna.
 

Vihreä naama


Punainen


Lastuja joessa

Joenpenkalla nukuin viime yön,
jotta tuntisin itseni paremmaksi elämässä.

Tuntea sen tyhjyyden.

Nyt olen ylpeä, vaikka tahtoni ei olekaan sellainen.
Ja ylpeä, koska taas on Maailma kauniimpi, huomaan.
Kohta alajuoksulla tietävät...

Lastuja puukolla veistän tähän pieneen jokeen,
josko jossain joku huomaisi ilokseen:

"Yläjuoksulla Juhani Aho elää!"

Ei ole mitään väliä, kunhan pohtivat.

Metsä, joka huojui

Metsä.

Sinne askelsin heti, kun oli pimeää.
Vielä se on mahdollista täällä.

Huusin metsän keskellä,
sellaisella pienellä aukiolla tuskaani.
Metsä kuuli, se alkoi huojua
jokaiseen ilmansuuntaan.

Minä. Kumoon heilahdin ja kirosin,
terävä oksa osui olkapäähäni.
Kaarnansekaista verta pyyhin hetken,
paitani helmaan.

Taas minut lannistettiin, luulivat he.
Vaan ei. Nousin ylös ja nostin katseeni.

Kivelle istuin ja taskustani otin leivät,
joiden välissä oli tonnikalaa ja lipstikkaa.
Siinä istuin, kunnes olin syönyt leipäni.

Lehtimangoldin siemenet

Mereen heitin sellaisen ison, vanhan pullon.
Pullopostin ilman päämäärää.

Murheellinen en ole, vaikka ei tuulekaan.

Jotain sellaista pysyvää halusin Maailmanlaidalle
lähettää, kuin viestinä täältä kaukaa.

Ensin ajattelin lähettää lehtimangoldin siemeniä,
joita jäi reilu puoli pussia viime keväänä kylvämättä.

Mutta laitoinkin pullon sisään jotain paljon kauniimpaa.
Kauniit sanat:

En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.


Jos joku joskus saa pullon sanoineen vastaan,
ihmettelee hän: "Kuinka joku noin kaunista
on kirjoittanut? Ehkä sulkakynällään kauan sitten..."

24. huhtikuuta 2017

Auki on ikkuna


Loisvokaali

Švaa:
 
"Tavallisesti loisvokaalin äännearvo on sama kuin edeltävän vokaalin."
Tuohon tasa-arvoon minäkin pyrin, en sorsi vaan käytän niitä.
Ne helpottavat elämääni, kun puhun.
 
 

Päivän modus

Potentiaali mainitsee epävarmuuden, mutta todennäköisyyden.
Se on aika harvinainen nykysuomessa ja korvataan nykyään
"Todennäköisesti + indikatiivi"-tyyppisellä muodolla.
"Kävellen"="Todennäköisesti kävelen".
Olla-verbi on "Lienee"-vartaloinen.

Päivän pohojammaa

Teipata - Kävellä samassa paikassa edestakaisin.
 
"Älä ny teippaa siinä tiällä koko ajan!"

Sinisilmä


Jazzleivos


Take away -mummot


21. huhtikuuta 2017

Oh Mozart


Pakistanilainen kana


Fingering


Shut up!


Jack Russell


Päivän karjalainen

 
Sappimaimane - kalanpoikanen.
 
Sappimaimazed veem peäl pirsketäh.
 

New Road, Old Sign


Arts Centre

The University Of Warwick.

Ruokaa pakastimesta

Kasaan kiviä rinnalleni,
Mitä en tekisikään vuoksesi.

Suutelen hellästi otsallesi,
rukoilen meille onnea.
Ja että osaisin itkeä ilon takaisin.

Vielä levitän peiton ylle jalkojesi.

Sanoit eilen,
ei mitään hätää. Älä murehdi.
Silti, murehdin ja huolta kannan.

Meillä on ruokaa pakastimessa.
Syödään se tyhjäksi ensin.


Great Beyond

Great Beyond

Can't we pantomime?

In all this talk of time.
Talk is fine,
but I don't want to stay around.


Why can't we pantomime,
just close our eyes.

And sleep sweet dreams,
me and you with wings on our feet.

In all this talk of time, talk fine.

 

With your confusion

I love you more than any man,
but something's getting in the way.
 

I do you harm,
because I can for the second time today.
 

Victims we are not of happenstance,
but you're a victim all the same.
 

Stuck inside a circumstance
with your confusion and your blame.

Placebo



Eh!