Jokin aika sitten varastit värit sisältäni,
itkin kipuni ääneen. Kun olin yksin.
Jotta kukaan muu ei kuulisi.
Sä olet mennyt, mä en.
Istun keskellä tätä huonetta,
istun yksin, vaikka en ole yksin.
Tuoli tyhjän huoneen nurkassa,
ja minä. Istun ja mietin.
Koitan herätä tästä painajaisesta.
Toivottavasti tämä on sellainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti