tiistai 11. joulukuuta 2018

Kiss me!


Olet lepakko

Olit lepakko, muistan sen.
Koska olen sinulle ilmaa,
taas törmäsit minuun.

Vaikka olen viaton kärpänen
ja sinä se lepakko, silti joskus.
Joskus vielä opettelen lepakkokielesi
ja sanon jotain kaunista.
Sinulle.


Perse edellä puuhun

Olet onnellinen, niin mulle sanoit.
Vaikka sanoit sen olevan vain hetki 
ennen onnettomuutta.

Hetki ennen vihaasi.

Hymyilet, vaikka olet onnellinen.
Niin minulle kerroit.
Lähdit elämästäni, veit värit.
Valutit minusta ne pois.

Kuulet lauluni,
jota en vielä ole laulanut.
Sen ainoan laulun,
jonka osaan. 
Vain sen osaan.

Yritin olla vakuuttava.
Juoksin puuhun perse edellä.
Menin läpi sen Harmaan kiven.
Kuinka kävi?

Nyt pääni sisällä
Apina heittää volttia 
ja joka toisella kertaa lyö tahtia
symbaaleillaan. 

tiistai 4. joulukuuta 2018

Pohjantähti

Otit minulta auringon, kuun ja tähdet.
Ne tähdet, joita ihmettelin.

Nyt istun pellonlaidalla kivellä,
ihmettelin kuinka kaunis taivas on.

Näen vain Pohjantähden,

sen tähden kirkkaimman 
Pienen Karhun tähdistön...

En kuole vielä,

haluan nähdä Pohjantähden
vielä vuonna 2100.


Valuva taivas

Taivas valuu.

Saan rakastaa sinua tässä kuutiossani.
Olet kuin kaunis perhosentoukka,
niin viaton ja aivan alussa.

Tökit minua, taas.

Lopulta repeän ja itken kipuni ääneen.
Kuulet tämän, luulen.

Olen kopio itsestäni,
melko tarkka,
tuskin kukaan huomaa eroa.
En edes minä itse.

Me ikoneina kuolemme tänään,
en valehtele:
minä en. Jaksan vielä pyristellä.

Olen ahven ilman jokea.


Talma

1.12.-18

Kesästä talveen


Kiss me!