Betonipenis ja ympyrä

 

Olen hullu

 

Perkele, vaimo ja Göteborg

Mulla on vaimo. Syntyi 70-luvun lopulla Göteborgissa.

Viisaaseen ja sellaiseen perheeseen.

Minä Hyvinkäällä, tavalliseen työläisperheeseen. 

 

Löysi minut vuosikausien jälkeen. 2005 kesä, se vuosi.

Ensirakkautensa.

Elämääni toi Orustin kallioisen merenrannan.

Ja Änglarna, Göta älv, Liseberg, IFK Göteborg 

och hennes så stora kärleken mot mig. Etenkin tuo viimeisin.

Ei harmita elämä enää.

 

PERKELE - Göteborg

 

Ja Håkan Hellström myös maalaa biisissään:

Älä sure, Göteborg mun.

Tavi varokoon!

 

Tummaihoiset on rasisteja

 

                          

Ruotsissa ainakin.

.

Laho puu kaatui päälleni

Lahon puun alla istun,

kunpa tuuli kaataisi tämän puun.

Lahoaisi se lisää,

vuokralaisia saapuisi uusia.

 

Ja se lempeän pehmeä tunne,

kun lahopuu kaatuu päälleni.

Hiukan sattuu, kun taas rakentuu 

kämppiä taas muutamalle tuhannelle eliölle,

niiden perheille.

Halkaisen itseni kahtia aamuisin

. 

.