29. joulukuuta 2018
27. joulukuuta 2018
25. joulukuuta 2018
24. joulukuuta 2018
17. joulukuuta 2018
14. joulukuuta 2018
Kaksi kättä
Ihmiselle kehittyi kaksi kättä
sen takia, että se voisi silittää
kahta kissaa samaan aikaan.
sen takia, että se voisi silittää
kahta kissaa samaan aikaan.
11. joulukuuta 2018
Olet lepakko
Olit lepakko, muistan sen.
Koska olen sinulle ilmaa,
taas törmäsit minuun.
taas törmäsit minuun.
Vaikka olen viaton kärpänen
ja sinä se lepakko, silti joskus.
Joskus vielä opettelen lepakkokielesi
ja sanon jotain kaunista.
Sinulle.
Sinulle.
Perse edellä puuhun
Olet onnellinen, niin mulle sanoit.
Vaikka sanoit sen olevan vain hetki
ennen onnettomuutta.
Hetki ennen vihaasi.
Hymyilet, vaikka olet onnellinen.
Niin minulle kerroit.
Lähdit elämästäni, veit värit.
Valutit minusta ne pois.
Kuulet lauluni,
jota en vielä ole laulanut.
Sen ainoan laulun,
jonka osaan.
Vain sen osaan.
Yritin olla vakuuttava.
Juoksin puuhun perse edellä.
Menin läpi sen Harmaan kiven.
Kuinka kävi?
Nyt pääni sisällä
Apina heittää volttia
ja joka toisella kertaa lyö tahtia
symbaaleillaan.
Vaikka sanoit sen olevan vain hetki
ennen onnettomuutta.
Hetki ennen vihaasi.
Hymyilet, vaikka olet onnellinen.
Niin minulle kerroit.
Lähdit elämästäni, veit värit.
Valutit minusta ne pois.
Kuulet lauluni,
jota en vielä ole laulanut.
Sen ainoan laulun,
jonka osaan.
Vain sen osaan.
Yritin olla vakuuttava.
Juoksin puuhun perse edellä.
Menin läpi sen Harmaan kiven.
Kuinka kävi?
Nyt pääni sisällä
Apina heittää volttia
ja joka toisella kertaa lyö tahtia
symbaaleillaan.
10. joulukuuta 2018
4. joulukuuta 2018
Pohjantähti
Otit minulta auringon, kuun ja tähdet.
Ne tähdet, joita ihmettelin.
Nyt istun pellonlaidalla kivellä,
ihmettelin kuinka kaunis taivas on.
Näen vain Pohjantähden,
sen tähden kirkkaimman
Pienen Karhun tähdistön...
En kuole vielä,
haluan nähdä Pohjantähden
vielä vuonna 2100.
Ne tähdet, joita ihmettelin.
Nyt istun pellonlaidalla kivellä,
ihmettelin kuinka kaunis taivas on.
Näen vain Pohjantähden,
sen tähden kirkkaimman
Pienen Karhun tähdistön...
En kuole vielä,
haluan nähdä Pohjantähden
vielä vuonna 2100.
Valuva taivas
Taivas valuu.
Saan rakastaa sinua tässä kuutiossani.
Olet kuin kaunis perhosentoukka,
niin viaton ja aivan alussa.
Tökit minua, taas.
Lopulta repeän ja itken kipuni ääneen.
Kuulet tämän, luulen.
Olen kopio itsestäni,
melko tarkka,
tuskin kukaan huomaa eroa.
En edes minä itse.
Me ikoneina kuolemme tänään,
en valehtele:
minä en. Jaksan vielä pyristellä.
Olen ahven ilman jokea.
Saan rakastaa sinua tässä kuutiossani.
Olet kuin kaunis perhosentoukka,
niin viaton ja aivan alussa.
Tökit minua, taas.
Lopulta repeän ja itken kipuni ääneen.
Kuulet tämän, luulen.
Olen kopio itsestäni,
melko tarkka,
tuskin kukaan huomaa eroa.
En edes minä itse.
Me ikoneina kuolemme tänään,
en valehtele:
minä en. Jaksan vielä pyristellä.
Olen ahven ilman jokea.
27. marraskuuta 2018
22. marraskuuta 2018
21. marraskuuta 2018
20. marraskuuta 2018
15. marraskuuta 2018
14. marraskuuta 2018
9. marraskuuta 2018
Pekka Pitkänen
Pekka Pitkänen ei ole pitkä heppu?
Ei nimensä puolesta, muutoin voi olla.
Pitkänen. Mikä sellainen nimi on, hä?
Sehän on deminutiivi sanasta pitkä.
Pitkä on pitkä, pitkänen on pieni-pitkä.
Siis lyhytpitkä: melko pitkä?
Ei nimensä puolesta, muutoin voi olla.
Pitkänen. Mikä sellainen nimi on, hä?
Sehän on deminutiivi sanasta pitkä.
Pitkä on pitkä, pitkänen on pieni-pitkä.
Siis lyhytpitkä: melko pitkä?
7. marraskuuta 2018
6. marraskuuta 2018
5. marraskuuta 2018
Ruostetta
Halusin ola syyllinen sun hymyyn,
halusin olla se, joka puhuu outoja
sun korvaasi, kun koetat nukahtaa.
Kanssani et rikastu,
kanssani olet vain ruostetta
muiden silmissä.
Katso,
kirjat ja paperit kirjahyllyssä,
ne kertoo hiljaisia tarinoitaan.
Ne on kirjoja niin vanhoja,
kuin me myös.
Luen ja huomaan,
Nuo vanhat kirjat.
halusin olla se, joka puhuu outoja
sun korvaasi, kun koetat nukahtaa.
Kanssani et rikastu,
kanssani olet vain ruostetta
muiden silmissä.
Katso,
kirjat ja paperit kirjahyllyssä,
ne kertoo hiljaisia tarinoitaan.
Ne on kirjoja niin vanhoja,
kuin me myös.
Luen ja huomaan,
Nuo vanhat kirjat.
Ilohuntu
Kanssani kuljit ilohunnun kanssa,
et enää. Siihen huntuun kompastuit.
Se mitä ajattelit elämästäsi
kadotit ja unohdit.
Hyvä.
et enää. Siihen huntuun kompastuit.
Se mitä ajattelit elämästäsi
kadotit ja unohdit.
Hyvä.
1. marraskuuta 2018
31. lokakuuta 2018
24. lokakuuta 2018
23. lokakuuta 2018
18. lokakuuta 2018
17. lokakuuta 2018
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Lapsena naapurin Jarkon kanssa ajettiin muitten naapureitten nurmikkoja. Se kaikki hikoilu ja rakot käsissämme sen takia, että saatii...
