5. marraskuuta 2018

Ruostetta

Halusin ola syyllinen sun hymyyn,
halusin olla se, joka puhuu outoja
sun korvaasi, kun koetat nukahtaa.

Kanssani et rikastu,
kanssani olet vain ruostetta
muiden silmissä.

Katso,
kirjat ja paperit kirjahyllyssä,
ne kertoo hiljaisia tarinoitaan.
Ne on kirjoja niin vanhoja,
kuin me myös.
Luen ja huomaan,

Nuo vanhat kirjat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihminen ei ole laskujoki

Joet lopulta kaikki joskus laskevat mereen ellei meri ole täynnä.    Joki jaksaa odottaa. Ihminen ei ole joki, ei jaksa odottaa, vaikka ei v...