7. syyskuuta 2019

Itsetuhoinen kasvi

Se kasvi oli kyllä itsetuhoinen ennen kuin tuli kotiini.
Se kuoli jotain 4 päivän kuluttua.

Ei se ole normaalia. Se oli itsetuhoinen mielestäni.

Takuuta kysyin puutarhaliikkeestä, korvaisiko takuu.

Ei, he kuulemma eivät voi taata kasvin mielenterveyttä.

"Harmi, sait puutarhamyymälämme itsetuhoisimman
kasvin itsellesi."

Kiva + kiitos, ajattelin.


5. syyskuuta 2019

Pöllön kanssa

Tämä kivi on vielä kylmä.
Tämän kiven ympärillä on pimeää.

Pöllö yhä tai taas hereillä.
Tämän hetken hiljaisuuden,
sen huhuilun välillä kuulen.

Minervanpöllö, hyvä ystäväni.
Jonka kanssa olen käynyt monet mainiot
filosofiset keskustelut.

Vaikka en ole läheskään niin viisas.
En ole.

Vain yksi kala - ei yhtään leipää


2. syyskuuta 2019

Kananmunan suuntavaisto

Kaverillani on "kananmunan suuntavaisto".

Ota kananmuna peukalon ja etusormen väliin.
Aseta sitten kananmuna pöydänpinnalle 
esim. suipompi pää edellä.

Irroita sormesi ja katso:

Aivan sattumaa minne suuntaan kananmuna lähtee.


Onnen sinilintu

En tiedä oliko se eilinen "Onnen sinilintu" vai ei.
Se, jonka nokan edestä löin äkkiä ikkunan säppiin.

Sitä pohdin tässä parvekkeeni tuolilla,
joka hajosi istuessani.
Parvekkeellani, jonka lasit tippui ja hajosi.
Monta haavaa jalkoihini sain ja uhkaan kuristua
parvekelasien avausnaruun.

Kyllä se oli "Onnen sinilintu".
Mikä muukaan?

Jäit Pohjanmaalle

Jokainen hyvästi on kuin pieni kuolema,
jokainen lähtö tuntuu liian pahalta.
Sanoin, että lähden kauas pois,
ehkä jopa Hyvinkäälle asti.
Sinä sanoit, viihdyt lähempänä;
jäit Pohjanmaalle.

Nyt olen jumissa elämässäni.

En siksi, ettet lähtenytkään mukaani.
Vaan parvekkeeni ovi meni kiinni.
En pääse takaisin sisään.

Perkeles.


Mummo, joka lakoontui

Yöllä, kun en saanut unta,
katselin kuinka oudot varjot
sälekaihtimista juoksi katossa.

Tuli aamu ja tuli valoisuus.
Maagiset heijastukset kadonneet.

Katossa ei ole mitää erikoista.
Vain rappaus rapisee,
se peittää minut valkoisuudellaan.

Kadulla bussi pysähtyy, mummo poistuu.
Kuski päästää mummon kadun yli. Mummo
heiluttaa ja hymyilee kuskille.

Bussi kiihdyttää.

Pakoputkesta kuuluu kova pamaus: 
mummo lakoontuu.
Ei pamauksesta, joka kuin Kannaksella
vaan jalkakäytävä oli taas petollisen liukas.

Sekametsähaiku

Ilveksen metsä.
Ilves sitä hallitsee:
diktaattori on.


Metsätanka

Ankka ja Ilves
ystävät kuusimetsän.
Kettu ja Mäyrä
katsovat hämärässä,
Ankka ja Ilves juovat.

Kettu ja Mäyrä
ystävät vain toistensa.
Ankka ja Ilves
hotkivat juhlajuomaa,
itsekkäät ei tarjoa.

Päivän Eino Leino

Pitkät, hallavat hopeajunnut
päällä pellon päilyy.
Päällä keltaisen maan ja metsän,
puiden oksilla häilyy.

Tuosta tiedän, on päivä noussut;

nostan itseniki,
istun hiljaa ikävöiden
ikkunata liki.

...näen eloni ees ja taaksi -

ah, mua värisyttää!

Päivän pohojammaa

Hoksusta kotoosin - fiksu.


"Sinähän oot hoksusta kotoosin.
Moon aina luullut notta sinoot
aivan älyttömän tyhymä."


Kazablanka


Alanaapurusto


Mihin suuntaan lähtis?


Julistebasisti


Julisteactionsankarit sai turpaan


Touch me, please!


Rezova


Free kitten


Rampa ankka tunnelissa