2. syyskuuta 2019

Mummo, joka lakoontui

Yöllä, kun en saanut unta,
katselin kuinka oudot varjot
sälekaihtimista juoksi katossa.

Tuli aamu ja tuli valoisuus.
Maagiset heijastukset kadonneet.

Katossa ei ole mitää erikoista.
Vain rappaus rapisee,
se peittää minut valkoisuudellaan.

Kadulla bussi pysähtyy, mummo poistuu.
Kuski päästää mummon kadun yli. Mummo
heiluttaa ja hymyilee kuskille.

Bussi kiihdyttää.

Pakoputkesta kuuluu kova pamaus: 
mummo lakoontuu.
Ei pamauksesta, joka kuin Kannaksella
vaan jalkakäytävä oli taas petollisen liukas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hikipäinen