Pitkät, hallavat hopeajunnut
päällä pellon päilyy.
Päällä keltaisen maan ja metsän,
puiden oksilla häilyy.
Tuosta tiedän, on päivä noussut;
nostan itseniki,
istun hiljaa ikävöiden
ikkunata liki.
...näen eloni ees ja taaksi -
ah, mua värisyttää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti