27. lokakuuta 2020

Iltapala peruttu


 

Myönnä: syksy on


 

Syksy vihdoin:


 

Kangerlussuaq - Jakobshavn


                                       Maaliskuu vuonna 2010, 55min.


 

Ei ole kehut turhia


 

 
 
 
Kuten hienosti tuotetussa linkin  musavideossa Johanna...
Epäilijät kuolkoon!
 
Vai miten se onkaan...
 
 
 
 


Lupiiniin syksy



Appelsiini-mandariini


 

Ulkolämpömittari

 


Naapurin katti


 

ϕοῖνιξ


 


Museojänöt



 

"Kerrossänky"


 

Sää viilenee, loukut täyttyy


 

Katkarapuporkkana (luomu)

                                            Katkarapuporkkana (Daucus carota subs. caridea)

                                               Omaa pienluomutuotantoa.


24. lokakuuta 2020

Tuhlaajaveljen paluu


                                      "Moro, piiiiitkästä aikaa velipoika!

                                         Mitäs sulle kuuluu nykyään?"



21. lokakuuta 2020

Ankkaakin suurempi luomukurpitsa!


                                 Omaa luomukasvatusta.



"Hnnght..."

                                Enempään en pysty, en jaksa.

                                Jumiin jäänen. No, sormet saa D-vitamiinia.

 

 

20. lokakuuta 2020

SNIIF!


                                                         Hitto. Mistä mä nyt saan myyräkuumeen?

 

Jäniksen mielikuvitusnäkkileipä


                                     Ei ope ymmärtänyt mua tokaluokkalaista...

                                     Nyt vielä 36 vuoden kuluttuakaan en ymmärrä opea...

 

 



Kaikki lähellä



 

Ilmastonmuutos ja Orava

 Hyvän metsäkaverini Asko Oravan Riisikkalasta kanssa pari aamua sitten juttelin.

"Täällä on niin vitun pitkästä aikaa perkeleen kylmä.", Asko sanoi.

Mä kysyin: "Eikö sun sammalmättäs ole enää lämmin istua?"

Asko sanoi: "Vituttaa tää ilmastonmuutos. Ei voi ennakoida.
Vaimo lähti, kun ei tullutkaan talvea heti. Lähti vaimo
kylmemmille seuduille. Nyt oisi pakkasta, prkle. Ei näy vaimoa.
Kuulemma löytänyt jo uuden miehen, jonkun insinöörin.
Mutta eihän ne edes ole yhtä komeita kuin mä."

Asko Orava seuraavana päivänä kuulemma oli hirttänyt itsensä.
Lahoavan kuusenrangan läheltä löytyi viesti:

"Onneksi mulla ei ole jälkikasvua. Kärsisivät hekin."
 
Vein metsään itsetehdyn puuristin, johon olin juottokolvilla
kirjoittanut Askon nimen. Ainoa olin paikalla häntä muistelemassa
ristinsä äärellä.


Riisikkala Akaa

                      

                                                  yr.no (Norjan ilmatieteenlaitos) kertoo:


                                        ...ja se Riisikkalan keskusta:



Lapojen kierrättäjä kertoo

 

Hyvä, mä olenkin ajatellut kouluttautua lapojen kierrättäjäksi.

Varmaankin fyysisesti hyvin rankka ammatti?  Vaiko?

Rankempaa kuin Muhoksen seurakunnan kirkkourkujen polkijan, Leskelän Antin, työ silloin 1880-luvulla. Hän muutes teki kahta työtä. Jumalaa peläten joka aamu lähti töihin, paistoi sitten aurinkoa tai vettä vaakasuoraan satoi.

Haudankaivaja hän myös oli.

Vain viikkoa ennen joulua Antti kuoli. 🙏 16.12.1890

Kiire tuli seurakunnalle etsiä korvaava urkujen polkija.

Moni mielestään kovakuntoinen nuori kävi kokeilemassa, ei ne jaksaneet: pisimpään kesti Jaakko, 24v., kahden sunnuntain jumalanpalvelusten ajan.

 

 





Vakinainen haudankaivaja ja urkujen polkija Antti Leskelä s. 02.05.1818 Muhos k. 16.12.1890, vuosina 1881 - 1890 - Ponkila no 36 Muhos, Muhoksen kunnan kansakoulu, Lasimestari, torppari.

Oravan kuolema

Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa; sinnepä ei Hallin hammas eikä metsämiehen ansa ehtineet milloinkaan. Makeasti makaa oravainen, ...