Alitajunta valokuvaksi, alitajunta sanoiksi. Seinää päin kävelyä juoksuaskelin. Tungs!
Joskus haluan tietää miltä muista tuntuu.
Silloin istahdan metsässä sammalhuoneessa
kuin se runon Orava.
Onko siinä kiva makoilla? On.
Niin kivan pehmeää, raikasta.
Hengittämiselle sopivan kosteaa.
Jo heti huomasin, tajusin, että olet kaunotar. Minä se kertomusten kulkuri. Minulla kotina on tämä hetki, sinulla huominen. Huomasit he...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti