21. huhtikuuta 2017

Ruokaa pakastimesta

Kasaan kiviä rinnalleni,
Mitä en tekisikään vuoksesi.

Suutelen hellästi otsallesi,
rukoilen meille onnea.
Ja että osaisin itkeä ilon takaisin.

Vielä levitän peiton ylle jalkojesi.

Sanoit eilen,
ei mitään hätää. Älä murehdi.
Silti, murehdin ja huolta kannan.

Meillä on ruokaa pakastimessa.
Syödään se tyhjäksi ensin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jotta sateeseen

Taas itseäni ruoskin jotta olisin juuri sinun arvoisesi. Jotta sateeseen sinut saisin mukaani. Loputon kauneutesi pelottaa. Haluan...