21. huhtikuuta 2017

Ruokaa pakastimesta

Kasaan kiviä rinnalleni,
Mitä en tekisikään vuoksesi.

Suutelen hellästi otsallesi,
rukoilen meille onnea.
Ja että osaisin itkeä ilon takaisin.

Vielä levitän peiton ylle jalkojesi.

Sanoit eilen,
ei mitään hätää. Älä murehdi.
Silti, murehdin ja huolta kannan.

Meillä on ruokaa pakastimessa.
Syödään se tyhjäksi ensin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...