13. huhtikuuta 2017

Sinfoniaorkesterin huoli

Kuulin joku aika sitten tarinan sinfoniaorkesterista,
joka meni esiintymisreissulle koillis-Kroatiaan..

Soittajat tekivät omasta mielestään hauskan pilan
orkesterin intendentille. Mutta pieleen meni!
Ei ollut jälkikäteenkään yhtään hauskaa sillä intendentillä.

Päättivät soittajat yhteistuumin lähettämään määränpäähän
puolet porukasta ruumassa matkatavaroina. Kuinkas sitten
kävikään?

Viulut ja pasuunat tuli perille, mutta se puolikas orkesteri
saapui aivan muualle. Bakarin, jossa heidän piti esiintyä,
sijaan joutuivat Cabariin.

Yhdellä oli mukanaan kännykkä ja sitten häpeissään soitti,
"että täällä ollaan". Intendentti ei ollut iloinen. Oisi lyönyt
soittajaa ja muita ruumalaisia kuonoon, mutta kaukana
toisistaan olivat.

Sovittu ensimmäinen konsertti pidettiin sitten kahden
päivän päästä. Yleisö piti siitä, mutta intendentti oli vielä
hieman kiukkuinen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...