30. toukokuuta 2017

Loppuelämäkaljuus

Kauan oli kaivo kuiva, ei ollut vettä.
Vaikka kuinka heilutin kankea,
ei tullut vettä. Hitto.

Pian tulee kesä, ehkä myös vettä?

Onneksi paikallinen joki on lähellä,
sieltä saa tiskivettä. Hiukset saa pestyä.
Etenkin mun  koko ajan harvenevat hiukseni.

Tuo on geenijuttu. Etenkin mun isäni puolelta
suvun miehet ovat (olleet) loppuelämäkaljuja.
Tuo on  jännä juttu. Koska tutkimusten mukaan
geeniperäiskaljuuntuminen on peräisin äidin puolelta.

Oho.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...