18. toukokuuta 2017

Kaivolla taas istun

Et oikeasti tiedä mistä pidät.
Tai tiesit, mutta et osaa pitää kiinni.
Olet unohtanut, mitä sydämesi
oikeasti tahtoo.

Sinä tiesit.

Minäkin oikeasti tiedän.
Haluan vain istua kaivonkannella.
Eikä minua haittaa sen kuivuus.
Eikä sen hiljainen, olematon puhumisensa.

Ketun äsken näin, se ei minua. Luulen niin.
Muutoin se olisi tullut mua moikkaamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...