Koivuhalko osui taas ohimooni.
Se verran ehdin väistää,
ei osunut suoraan otsaan.
Otsasta tulisi enemmän verta.
Hyvä, ohimoon ei jää kuin pieni
jälki, mutta arpi jää. Hyvä.
Kirves olikin niin terävä,
olisi se pitänyt tietää.
Itse sen toissapäivänä sen teroitin.
Vielä olen niin nuori,
jaksan hakata halkoja.
Ja riittävän vanha,
haluan hakata niitä.
Jossain vaiheessa kokeilin kaivoa,
siitä tuli vettä,
siis ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti