Punavihersokea tennispelaaja

Punavihersokea olen.

Ei se mua ole kauhean paljon haitannut.

Tai no, sitten ainakin olisin tenniskentällä pulassa,
jos tennistä pelattaisiin vaaleanpunaisilla palloilla,
vaaleanvihreämmällä kentällä ja jos vastustajan
takana oleva pressu aidassa olisi myös vaaleammanvihreä.
Ja jos vastustaja tietäisi jännityttää mailansa vaaleankeltaisilla
jänteillä aina pelatessaan mua vastaan.

Onneksi ei.

Koska olen ollut tällainen jo syntymästä asti,
tiedän kaikkien värien nimet. Ne on opetettu mulle,
kuten muillekin lapsille. Mutta kuulemma saatan nähdä
värit aivan erilaisina kuin muuta. Mutta koska ne on opetettu,
minunkin näkemillä väreillä on nimet.

Vihreä(ni) on mulle vihreä ja niin edelleen.
Olen siis viallinen, mutta en.