7. marraskuuta 2017

Laho puu

Uskallan istua tämän lahon puun alla.
Ei ole kaatunut se reiluun kymmeneen vuoteen,
vaikka kaupungin rakennusviraston pomokin
niin silloin arvioi.

Hyvä, ettei ole kaatunut.

Tämä paikka on se, jossa pystyn hengittämään.
Se paikka, jossa kuulen ajatukseni.
Ja se paikka, jossa verenpaineeni
on lääketieteellisesti aivan liian alhainen.

Tässäminun onhyvä itkeä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jotta sateeseen

Taas itseäni ruoskin jotta olisin juuri sinun arvoisesi. Jotta sateeseen sinut saisin mukaani. Loputon kauneutesi pelottaa. Haluan...