23. marraskuuta 2016

Okei-tyyppi

Onnellisuus, se on minulle se hetki ennen surua.
Olen kuin iloinen klovni, nauran aivan kaikelle.

Spontaanisti.

Metsän tapahtumat, ne kätken. En kerro!
En soimaa mitään, ketään. 

Paikallisen oravan kanssa nyt juttelen,
ihan okei-tyyppi, vaikka purisi mua läpi käden,
jos haluaisi. Mutta meillä on hauskaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...