Lähdin kaupungista aamukuuden junalla,

koska heräsin puoli tuntia aiemmin.

Menolipun Hesaan ostin, ei muuta ajatusta ollut.

Melkein Tallinnan-laivaan nousin, 

mutta valitsin kävelyn Itäkeskukseen.

Sinne, jossa mua pari kertaa puukolla uhattiin ja

jossa kerran aseella osoitettiin. Jossa kahdesti

piirivartijana kompastuin kuolleeseen kodittomaan...

Ostarilla näin pari tuttua. Ne olivat päässeet elämässään

eteenpäin. Toinen oli käynyt työvoimatoimistossa

 ja toinen oli vähentänyt kokaiinin käyttöään.

Sen sijaan kuulemma Pera oli kuollut. 

Sydänkohtaukseen. Kuten oli veikattukin.