Sydämeni ei käske, se on niin hiljaa.
Järkeni, se on myös sanaton.
Uskallan elää, siksi olen tällainen.
Astunut olen harhaan,
tai siis puuhun fillarillani ajanut,
sivupoluille niin monta kertaa.
Jos sulla olisi monta iltaa aikaa
viettää kanssani, kertoisin niistä kaiken.
'Hei, sullahan on aikaa loppuelämäsi ajan".
Ehkä siksi olet vaimoni.
Takaisin pulloon tungen humalani,
Ilman sitä ole onnellinen
tai ainakin onnellisempi-
Sellaista luulen mä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti