14. kesäkuuta 2017

Kivinen maa

Keväällä olin niin toiveikas ja kylvin siemenet peltoon.
Meni kevään loppu. Meni lopulta kesä ja sitten syksykin.
Meni syksy muutenkin.

Keräämään menin satoa, jota ei koskaan tullutkaan.
Pelto näytti kivisemmältä kuin keväällä. Pelto näytti
niin lohduttomalta.

Siinä pellonlaidalla istuin ja pohdin.

Ensi vuonna kasvatan kivíä. Niitä on ja varmaan
suhtkoht kaikkialla. Siis museoissa, tarkoitin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...