Joku tai monetkin ovat sanoneet:
"Naisesi vie alle tähtitaivaan,
sen alla rakkautenne alkaa
viimeistään."
No, enpä tuota "ohjetta" muistanut tai siis noudattanut, kun Muusani tuli luokseni ensimmäisen kerran. Enpä en. Muusani tuli tosiaan käymään, ja kysyin rohkeasti "minne haluaisit mennä kanssani?".
Vastasi, että: "Ei mitään väliä, kunhan menemme vedenäärelle."
Tiesin jo aiemmin, että hän rakastaa merta. Etenkin ruotsalaista, katsella korkealta kalliolta kuinka vuoksi ja luode vuorottelevat. Kuulemma kauneinta mitä maapallolta löytyy.
Mun mielestä kauneinta, mitä maapallolta löytyy, on Muusani.
Mutta siis vedenäärtä pohdin. Missä olisi täällä kuivassa kylässä vettä. Kirjaston suihkulähde! Mutta ei, ajattelin sen olevan liian tavanomaista. Olihan Muusani silloin asumassa Helsingissä, jossa meri... Sitä ei siellä voinut välttää. Toisin kuin Keravalla. Hitto.
Raksutti ja raksutti vähäiset aivoni...
Kirjaston suihkulähteen lisäksi vedenäärtä löytyy vain kotihanasta ja parista kaupungin vesitornista. Niin! Vesitorni! Siellähän näkisimme vettä korkealta kuin kalliolta? Ei hemmetti, pohdin kuitenkin. Mutta sitten aivan sattumalta keksin, että huijaan Muusaani: "Kävellään vedenääreen, se on tuolla kaaaaukana, mutta sen arvoista."
Sitten lähdimmekin kävelemään, toiveenani uuvuttaa kesähelteellä Muusani niin uuvuksiin, ettei tajuaisi olevansa kaukana vedenäärestäni. Ikäänkuin sitten uskoisi kangastuksen kaltaisesti näkevänsä ilta-auringossa helmeilevän meren, pienten purjelaivojen lipuessa horisonttiin...
Mutta oho!
Lyhyen kävelymatkan päässä olikin Keravanjoki! Tuo ruskeavesinen ja vähäkalainen pikkujoki. Mutta ajatteles:
Muusani oli aivan ymmyrkäisen iloinen! Mikä helpotus mun sydämelleni, jonka päältä juuri silloin putosi iiiiiiso betoniporsaan kokoinen kivi.
Huh!
Silloin sain useamman pusun. Ja siitä tavallisesta sillasta Keravajoen ylitse, siitä tuli mun konkreettinen "hyvänolon paikka".
Aina kun talsin tai fillaroin tuon paskanväris*n joen yli tai näen sen kartassa, endorfiinia alkaa kehoni sisälläni tuottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti