10. elokuuta 2018

Ankka ja jukebox


Ankka soittaa mielen mustin koskettimin,
vahingossa valkoistakin kosketti.
Vajaalla eurolla osti maailmansa,
jukeboxista nyt kuulee kitaran.

Kuulee kitaran, Ankka sure enää ei.
Enää sure, ei.
Mukana soittaa ja nokkansa laulaa,
mukana pysyä koittaa.

Ankka loppuun asti laulaa kappaleen,
yllensä tekee taivaan tähtineen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...