Tiedän, että on jo pimeää.
Enemmän kuin hämärää.
Tiedän, että minuun sattuu,
kyyneleenkin pudotin lattialle.
Se myytti,
että olisin vahva.
En ole niin mies,
en ole sellainen.
Tiedän, että jo nukut.
Valvon kuin huonouninen
mäyrä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Lapsena naapurin Jarkon kanssa ajettiin muitten naapureitten nurmikkoja. Se kaikki hikoilu ja rakot käsissämme sen takia, että saatii...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti