12. helmikuuta 2018

Sammal kasvaa

Kynäni lyijy on raskas,
se jättää syvät urat
paperiini.

Paperiini, jonka kyyneleeni
taas kastelee.

Tässä tekstissä kuljen kanssasi, 
tästä hetkestä soutuveneellä
järven yli.

Kiveen osun
niin kuin aina.

Yksin nyt saaressa katson
kuinka sammal kasvaa
ympärilläni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...