8. maaliskuuta 2017

Lumihiutale

Askeleeni ovat raskaat, sen huomaan.
Silti tai siksi jatkan matkaani ilman päämäärää.
Tyydyn vähään, tulevaisuutta en ajattele.
Tyydyn vähään, mutta sinä olet enemmän.
 
Sataa lunta kasvoilleni, kielelleni poimin hiutaleen,
paksuun hankeen teen enkelin.
 
Yritän sydäntäni kuunnella, mitä se tahtoo.
Se vain takoo ilman sanoja.
Kylmä kipuni mukamas ystäväni?
Huonon päivän tuttu se on.
Teen toisen ja kolmannen enkelin hankeen.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...