29. joulukuuta 2016

Yöllä, kun en saanut unta,
katselin kuinka oudot heijastukset
sälekaihtimista juoksi katossa.

Tuli aamu ja tuli valoisuus.
Katosi ne maagiset heijastukset.

Nyt katson kuinka katossa ei ole mitään.
Nyt katson kuinka rappaus rapisee.
Se peittää minut valkoisella olemuksellaan

Bussi kadulla pysähtyy. Kuski päästää vanhan mummon
kadun yli. Mummo hymyilee ja heiluttaa iloisena kättään.

Bussi kiihdyttää.

Pakoputkesta kuuluu kova pamaus. Mummo lakoontuu.
Ei pamauksesta, joka kuin Kannaksella, vaan jalkakäytävä
oli taas hiton liukas.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...