Lapsuudessani...
Mä ja paras kaverini, naapurikaverini, me päätettiin,
että alamme tutkimaan maapalloa.
Ja siten meistä tulee kuuluisia.
Ja siten meistä tulee kuuluisia.
Löytäisimme paljon kaikenlaista
ihmeellistä ja etenkin merkittävää.
Viikko sen jälkeen varastimme paikallisesta rautakaupasta
kaksi vasaraa, kahdet suojalasit ja taskulampun.
Iltaisin talojemme takana olevalla pienellä kalliolla
keräsimme kiviä ja sitten hakkasimme ne halki vasaroillamme.
Olimme käytännön arkeologeja, joilla oli vasarat ja vahva tieto.
Kivistä tutkimme ja saimme irti paljon enemmän
Kivistä tutkimme ja saimme irti paljon enemmän
kuin "vain tavalliset geologit".
Me arkeologeina huomasimme,
että Maapallollamme on paljon kiviä,
joita meillä on halkaistavana.
että Maapallollamme on paljon kiviä,
joita meillä on halkaistavana.
Kävimme varastamassa samaisesta
paikallisesta rautakaupasta yhden kuokan.
Sillä kaivoimme itsemme syvemmälle
Maailman totuuteen
paikallisesta rautakaupasta yhden kuokan.
Sillä kaivoimme itsemme syvemmälle
Maailman totuuteen
Ja kyllä, sen löysimme.
Vannoimme, että vasta kun aika on kypsä,
paljastamme sen totuuden.
paljastamme sen totuuden.
Pohdimme, että viimeistään v.2016 lopussa
on maailma valmis siihen?
on maailma valmis siihen?
Totuus maailmasta ja sen synnystä on?
Syvällä syvällä löysimme tasaisen kiven,
jossa luki: 42.
jossa luki: 42.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti