9. joulukuuta 2016

Virvatulen olen nähnyt.
Se oli outo ja mystinen kokemus.

Iltahämärässä loisti niin pienenä
ja kirkkaana. Kuin kynttilä.

Suon yli kävelin, kohti virvatulta.

Juuri kun pääsin aivan lähelle,
se virvatuli sammui. Katosi edessäni.

Hetken pohdin, että ehkä se olikin
vain harhaa. Mielikuvitusta.

Mutta ei se ollut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihminen ei ole laskujoki

Joet lopulta kaikki joskus laskevat mereen ellei meri ole täynnä.    Joki jaksaa odottaa. Ihminen ei ole joki, ei jaksa odottaa, vaikka ei v...