Sulle joskus kerroin metsästä, johon halusin lapsena eksyä.

Se sama metsä, jossa on kymmeniä purjelentäjien hautakiviä.
Nosteet niin äkkiä loppuivat.

Se sama metsä, jonka laidalla on se Pirunpelto, 

jota on helvetin vaikea kulkea jalkaisin.

Pirunpellon lopussa on Alttarikivi, 

jonka viereen olen joka vuosi istunut.

  Parasta, ainoaa hyvää Hyvinkäässä.

Se, että kadota metsään, joka alkaa

lentokentältä ja menee kauas.