13. lokakuuta 2016

Tässä kaivonkannella 
on niin  helppo arvostella eläimiä.

Ihmisiäkin arvostelisin, 
jos oisin  sellainen ihminen luonteeltani

Mutta myyrä. 

Sen kanssa jouduin tappeluun. 
Iskin sitä silmään haarukalla. 
Se ei haitannut sitä yhtään!

Myyrä jatkoi riehumistaan. 

En keksinyt muuta kuin, 
että potkaisin sitä niin lujaa kuin pystyin. 
Se lensi läheiseen jokeen.

Näytti siltä, että se ei osannut uida.

Mua ei se yhtään harmita.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eksyisinpä

Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua.   Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...