30. elokuuta 2016

Tien reunalla, siinä ojan pientareella juttelin sammakon kanssa.
Se tuntui ymmärtävän mua, 
ainakin vastasi mulle aina kun jotain kysyin.

En kylläkään ymmärtänyt, mitä se vastasi.

Joten kaivoin kastematoja lapiollani. Löysin.

Mato-ongen otin esiin, kieritin siiman ja koukun esiin. Pistin madon
koukkuun. Kuulin se kiroilevan, että "perkele, tästä vanhemmat varoitti.".

Hetken aikaa tunsin itseni sadistiksi, mutta...

Nyt mato jo ui vedessä. Noin 50cm syvyydessä. 
Kovin paljon syvempi ei tämä mutainen joki olekaan.

Tässä sitten istun tämän illan, ilman saalista. Niin luulen. 
Joskus aamuyöstä saan pari pientä ahventa. 
Sitten on hyvä mieli mulla, niillä ahvenilla ei.
Niin luulen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pois alta risut ja männynkävyt!