Joskus kauan sitten kävin kerran Turussa.

Oliko kivaa? Ei. 

Kuin olisin katsellut kylvämättömän

nurmikon kasvamista. Kuin olisin istunut

penkillä, jota ei ole vielä kasattu vanhan

kolmostien pysähdyspaikalle. Kuin olisin 
katsonut 5.divarin fudismatsia, jossa lähinnä 
etsittiin pelin ainoaa palloa, joka lensi 
kadoksiin suomalaiseen sekametsään.
Heti pelin alussa.

Siltä se tuntui.

Oliko kivaa?. Ei. Mutta kokemus se oli.