Alitajunta valokuvaksi, alitajunta sanoiksi. Seinää päin kävelyä juoksuaskelin. Tungs!
On vapautta kuunnella metsän huminoita,
kun aamuinen aurinko kultaa kallioita,
ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.
On vapautta valvoa kesäisiä öitä
ja katsella hiljaisen haavan värinöitä
ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä...
Tiedän kuinka pitäisi elää, siksi se onkin niin vaikeaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti