Alitajunta valokuvaksi, alitajunta sanoiksi. Seinää päin kävelyä juoksuaskelin. Tungs!
Orava olen:
Minä Puistojen aave,
öinen yllätys!
Niin siis, olen imperfekti-orava nykyään. Siksi aave oon.
Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua. Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti