Alitajunta valokuvaksi, alitajunta sanoiksi. Seinää päin kävelyä juoksuaskelin. Tungs!
Hymyilen tämän koivun takana, näetkö?
Vieressä tämän metsän ainoan kuusen.
Yritän kadottaa itseni tai edes osan siitä.
Edes osan siitä hymystä.
Auta minua edes hetki.
Vaarini (äidinisä) sanoi, että varmuuden vuoksi usko Jumalaan. Se jumalanpelko. Siitä ei ole haittaa. Niin hän kertoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti