Sanoin suoraan hänelle, että en pysty tarjoamaan hänen elämäänsä...
...timantteja, yksityiskonetta, sampanjaa, Teslaa, edes pientä kartanoa, Manolon kenkiä,
kuuta taivaalta, pyökkipöytää, edes aamiaista Göteborgin SK Mat & Människorissa,
jossa lapsena joskus hän kävi...
Silti vielä hän on elämässäni.
17 v. hän on ollut minun virvatuleni. Kuin Eino Leino kirjoitti:
"En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta...."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti