Alitajunta valokuvaksi, alitajunta sanoiksi. Seinää päin kävelyä juoksuaskelin. Tungs!
Virvatultani en enää etsi,
sylissäni kun on onneni kulta.
Metsän puut kiertää tuuli,
hänen hiuksiaan heiluttaa.
Vanha keinu heiluttaa
hymyn hänen kasvoilleen.
Taas itseäni ruoskin jotta olisin juuri sinun arvoisesi. Jotta sateeseen sinut saisin mukaani. Loputon kauneutesi pelottaa. Haluan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti