Alitajunta valokuvaksi, alitajunta sanoiksi. Seinää päin kävelyä juoksuaskelin. Tungs!
Jos haluat hymyillä, pyri Me Naiset -lehden kanteen.
Vaikka kuinka on surullinen ja kipeä asia,
kannessa kyllä hymyilyttää.
Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua. Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti