28. helmikuuta 2021
27. helmikuuta 2021
26. helmikuuta 2021
25. helmikuuta 2021
24. helmikuuta 2021
23. helmikuuta 2021
22. helmikuuta 2021
19. helmikuuta 2021
17. helmikuuta 2021
Hemmetin rasistit! Värillä ei ole väliä!
Sitruunoiden värillä ei ole väliä, kunhan ne on...
Ratikan värillä ei ole väliä, kunhan se on...
Hiiruloukun muovijuuston värillä ei ole väliä, kunhan se on...
Tennispallojen värillä ei ole väliä, kunhan ne on...
Ankkojen nokan värillä ei ole väliä, kunhan ne on...
15. helmikuuta 2021
14. helmikuuta 2021
11. helmikuuta 2021
Ne harmittavat kaverit
Mustanaamio
Zorro
Tarzan
Miles Davis
Lapsuuden-naapurin Jarkko
Loz Hardy
Mainio serkkulikka
Mr. Spock
Herbie Hancock
Ja se yksi kiva Mokoma-fani
Ramsey Lewis
Markku Malmi
Näenkö enää koskaan tai vielä joskus heitä,
joskus niin pohdin.
Ei kaikki kuolleita kuitenkaan ole.
10. helmikuuta 2021
Hymyilyä on elämä
Jos haluat hymyillä, pyri Me Naiset -lehden kanteen.
Vaikka kuinka on surullinen ja kipeä asia,
kannessa kyllä hymyilyttää.
Kuuntelen kuolleita ihmisiä joka päivä
Kuuntelen kuolleita ihmisiä.
Joka päivä. Ja miksi en kuuntelisi?
Kuten vaikkapa Miles Davis, J.S.Bach, Jean Sibelius, Freddie Mercury...
https://www.youtube.com/watch?v=00tzcnyDL68
https://www.youtube.com/watch?v=Nnuq9PXbywA
https://www.youtube.com/watch?v=Iys6ZqDFerA
https://www.youtube.com/watch?v=zfpfbUMctQ8
...ja Herbie Hancock:
https://www.youtube.com/watch?v=PK_Nz7e7ZVc
...joka tosin on täysvoimainen elävä pianisti vieläkin.
7. helmikuuta 2021
4. helmikuuta 2021
3. helmikuuta 2021
2D vs 3D
2D-pohjapiirustus, miltäs talona näyttää?
Tällaiselta se näyttää, kuvittelit aivan oikein! Hyvä:
Anna Oravan pudottaa lunta päähäsi
...metsässä kuusen alla, ja kuulokkeistasi kuuluu:
...tai katajan ennen kuin siihen kapsahdat.
2. helmikuuta 2021
Lunta tupaan!
Jos ei halua lunta tupaan, kannattaa pitää tuvan ovet ja ikkunat kiinni.
Etenkin jos lunta sataa ulkona.
1. helmikuuta 2021
Vinkkejä musiikki-instrumentin valintaan
Jos jo lapsena aloittaa musiikin harrastamisen ja itselleen on valitsemassa soitinta, kannattaa silloin tarkkaan pohtia minkä soittimen valitsee.
Koko. Miksi lapsena tai myöhemminkin soittamisen aloittanut tahtoisi kantaa keikkapaikasta toiseen, kolmanteen ja sitten vielä vuosikausia. Hinta?
Pianoa? Etenkään täyskokoista konserttiflyygeliä? Pitäisi silloin hankkia myös auto, traileri ja sellainen lavanosturi. Tai kuorma-auto, jossa on sellainen lavanosturi. Konserttiflyygeli kun (n. 2,5m*n. 1,6m) ei ole helpoimpia soittimia kantaa keikkapaikalle.
Eihän kukaan mielellään kanna samankokoista asuntonsa vessaakaan (n.4m2) mukanaan, vaikka jotkut vessassaan aikaa paljon viettävät. Etenkin jos siellä on lehtikorissa F1 Maailma, Jallu tai Tex Willereitä. Vuosikerralla ei ole väliä miehelle.
Kontrabassoa? Se sellainen iso pystybasso sinfoniaorkesterin reunamalla. Siksise sinne sijoitetaan, jotta muutkin soittajat näkyisivät yleisölle. Kontrabassoa kutsutaan myös sonniviuluksi, ei siis mikään perusjousisoitin.
Wagner aikoinaan kehitti vielä mahdimman basson, tupla-kontrabasson. Sitä soitti kaksi kontristia samaan aikaan, toinen ylhäällä ja toinen alhaalla.
Jos/kun konttoristi kyllästyy tylsään 08.00-16.00 työhänsä, helppo on hällä siirtyä ammattimuusikoksi: käyntikortistaan tussaa yli yhden t- ja yhden o-kirjaimen. Kätevää!
Kirkkourkuja? Sen lisäksi, että kirkkourkujen kantaminen on lähinnä rankkaa raahaamista, taitavat olla aikas kalliit ostaa? Sitä paitsi se pillien kiillottaminen on vaarallista puuhaa. Ja vie se aikaakin. Isoimpiin urkupilleihin varmaan tarvitsee sellaisen nuohoojan haspelin ja eri kokoisia harjoja siihen. Melko tyyriiltä kuulostaa. Tosin kun kyllästyy omia kirkkourkujaan kiillottelemaan ja rassaamaan, sitten voi alkaa vale-piirinuohoojaksi. Niillä on kelpo pimeäpalkka ja Joulupukki hyvä ystävä.
Tuubaa? No tuuba on jo sellainen melko ookoo soitin. Hassun kiero soitin. Kyllä sellainen jo mahtuu linja-auton tavaratilaan keikkamatkoilla. Toisin kuin aiemmin mainitut kirkkourut.
Linja-automatkailu on melko edullistakin, eikä tartte onnikkaa itse tankata. Paitsi jos satut olemaan avulias ja kuskin puolesta tankkaat. Mutta sellainen ei ole yhtään suomalaista. Sen lisäksi, että tuuba on julkisilla paikoilla kulkiessa hymyjä aiheuttava, se on myös ääneltään erottuva. Jos isossa porukassa huomaat joutuvasi taka-alalle, puhallappa tuubaasi ja yhtäkkiä olet cocktail-tilaisuuden keskipiste. Ja suun mutristus.
Jos et tuubasta kuitenkaan innostu, onhan noita paljon pienempiäkin, yhtä huomioitavia soittimia. Esimerkiksi symbaalit eli lautaset! Nuo idiofoneihin kuuluvat rämistimet. Ne on kevyet ja äänekkäät kantaa. Etenkin jos olet kömpelö lautailija. Rämin rämin kilikili rämin!, kun kerrostalon portaissa lautaskantokassista symbaalit valuu betonille ja kerroksen verran alas.
Entäs vielä keveämpi lyömäsoitin: triangeli? Niitä saa parilla eurolla ja ne ei paina paljoakaan. Hintaan nähden niissä on yllättävän ärsyttävä ääni. Pling pling pling! Ei kauhean vaikea soitin, luulen. Itsekin voi triangelin rakentaa, rautakaupasta parinkymmenen sentin mittainen raudanpala ja sitten vääntää kotona kolmioksi. Jos väännät muuksi kuin kolmioksi, se ei ole enää triangeli. Se voi olla esimerkiksi duongeli, kaksi sivuinen kilistin. Vääntämätön rauta, täysin suora on solongeli.
Nippelitietona vielä kerrottaneen, että parinkymmenen sentin mittainen solongeli on saman painoinen kuin parinkymmenen sentin mittaisesta raudasta väännetty triangeli. Huimaa eikös?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
