22. joulukuuta 2020

Onneksi sataa eikä enää vain tihuta

 Sade viskoo nuppineuloja vaakasuoraan

kadun toisesta päästä kasvoihini.

Enää ei tihuta kevyesti pystysuoraan.

 

Pimeässä nuppineulanpistot sattuu enemmän, 

pimeässä nuppineulanpistot näkyy vähemmän.


Vastavirtaan katua kahlaan,

naapuri suppaa myötävirtaan:

moikkaan iloisesti, vaikka naapuri

onkin syntymäsokea.

Kuulonsakin hukkasi Syvärillä.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sanat lähti

 Jo heti huomasin, tajusin, että olet kaunotar. Minä se kertomusten kulkuri.   Minulla kotina on tämä hetki, sinulla huominen.   Huomasit he...