25. syyskuuta 2018

Vain lammella tuulee


Aurinko nousee,
on ankkoja maassa.
Aika on ankkojen
nousta ja lähteä,
kohdata ystävä kallehin.

Niin kaunis on maa,
niin korkea taivas.
Soi ankkojen laulussa
kukkiva kunnas ja varjoisat veet.
Niin varjoisat veet.

Päivä on kirkas,
vain lammella tuulee.
Aika on leikin
ja naurun ja riemun,
mukana ystävä kallehin.

Niin kaunis on maa.

Aurinko laskee,
jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Ankat on poissa lammelta taas…

Niin kaunis on maa…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ankan silta