7. lokakuuta 2016

Trumpetisti.
 
Ei-loppuunmyyty.

Liperin takana on maailma.
Haluaisin sen nähdä.
Sulle joskus kerroin metsästä, johon halusin lapsena eksyä.
Se sama metsä, jossa on kymmeniä purjelentäjien hautakiviä.
Nosteet niin äkkiä loppuivat.

Se sama metsä, jonka laidalla on se Pirunpelto, 
jota on helvetin vaikea kulkea jalkaisin.

Pirunpellon lopussa on Alttarikivi, 
jonka viereen olen joka vuosi istunut.

  Parasta, ainoaa hyvää Hyvinkäässä.
Se, että kadota metsään, joka alkaa
lentokentältä ja menee kauas.


Panda.
Adidas.

Liikaa juotuani Wienin metrossa, oksensin 
mielestäni privaatissa paikassa. Luulin niin.


Betonijalkapalloporsaat.


Again! No!

Vapaasti viroksi käännettynä:

"Täna olen aus."

Kuten virolainen reggaebändi Angus laulaa.

Staat.
 
Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin hylätty, tekemäni logo.

Lopputyöni, jossa osoitin kaiken osaamiseni.
Nyt olen ylpeä (vale)puutarhuri.


Silmiin katsomatta mies sanoi, että 
ei enää halua naista elämäänsä.
Mies nousi ja lähti kävelemään kohti portaita.

Nainen katsoi, 
kun miehen siluetti katosi portaiden yläpäässä.

Hän tajusi sillä hetkellä, että ei voi kuin 
kastella kyynelillään sen pienen, 
romanttisen kahvilan pöydän.
 


Hyvä musaystäväni, Louie Cage.
Ehdottomasti maailman paras
silmätön rumpali.

Hän on ainutlaatuinen,
vaikkakin monesti hänen tyyliään
verrattu Art Blakeyn svengiin.

Tokihan molemmat on 
sukujuuriltaan Afrikasta.

 Ja Louie on tunnettu myös siitä,
kunka saa banaanillaan aikaiseksi
erityisen pehmeän, suljetun iskun 
hi-hatiin neljännellä.

Rave this until you what