lapsuuteni lähimetsän puusta putosin äsken.
kiipesin siihen, koska lapsuudessa putosin
sen korkeimmalta oksalta.
halusin kai todistaa itselleni 40 vuotta myöhemmin
jotain. että korkeimmalla oksalla pysyisin kuin
lapsuudessa yritin.
en pysynyt.
en milestäni ole kömpelöitynyt
vaan tämä puu on kasvanut.
korkein oksa, liian korkealla taas ja yhä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti