Alitajunta valokuvaksi, alitajunta sanoiksi. Seinää päin kävelyä juoksuaskelin. Tungs!
Makaan selälläni tienvieressä ojassa.
Silti tai siksi katson tähtiä yläpuolellani.
Ne ei katoa, en minäkään.
Taas itseäni ruoskin jotta olisin juuri sinun arvoisesi. Jotta sateeseen sinut saisin mukaani. Loputon kauneutesi pelottaa. Haluan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti