Alitajunta valokuvaksi, alitajunta sanoiksi. Seinää päin kävelyä juoksuaskelin. Tungs!
Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
Makeasti makaa oravainen, kuolleena janoon.
Puro kuivui, sammal kuivui, pilvetön taivas.
Viimeiseksi jäi oravan kesä, lyhyt kesä.
Tiedän kuinka pitäisi elää, siksi se onkin niin vaikeaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti