Snagariton Kerava

Kauppa-auto Akaan Riisikkalaan ei enää kulje, 

ei edes sitä loppuvuosiensa kahta kertaa viikossa. 

PRKL sentään!

Polviani kolottaa ja olkapääni naksuu. On pitkä lista muitakin vaivoja,
myös pääni sisältö huomioiden. Tai siis sen sisällöttömyys?
 
Mutta virtsankarkailua ei ole. Hyvä!

Kuulemma en enää ole lapsi, vaikka siltä minusta tuntuu.

Niin on sanoneet monet, mutta kukapa uskoisi

omaa äitiään tai anoppiaan. Puistatus!

Miten tässä näin on kävi?

 

Eino Leinokin on kuollut,

Sibeliuskin kauan sitten muuttanut pois täältä

köppääsestä Keravasta. Toisaalta ei siinä ihmetykseen aihetta:

 

 

 

 

Tähän se sitten meni sitten

Näki säveltäjä-Janne graffitin ja totesi Ainolleen:

 

 "Ny me kyllä muutetaan Jäkeen,

niin persauksen kyläpahanen tää Kerava.

Otin aamukävelyllä  siitä kuvankin."

 

Aino siihen iloisna:

 

"Rakas Janneni, muutetaan vaan,

mutta  voitaiskos antaa sit talolle nimeks

Ainola? Jooko, Janne?"

 

Lyhyt, todella lyhyt pohdinta oli hetkessä ohi.

 

Janne siihen, että:

"Ok, sopii mulle."

 

 ...................

 

Eikä muutes ole snagariakaan enää Keravalla,

iso kerrostalo siinä nyt. Vanha kirjastokin purettu.

Purkivat vaikka se oli sellainen kaunis, valkoinen,

matala 1961 rakennettu kuin Puotilan ostari.

 

 Purkavat kuulemma sen,

tilalle kerrostaloja:

Herranpieksut, kappale kauneinta Helsinkiä!

Katso vaikka, en valehtele:

Ostari Puotilan -linkki