Kerroin teille.
Siniset silmäni muuttuvat harmaiksi,
kun itken sateessa.
Mutta ette huomaa, koska olen näkymätön,
olen kävellyt pois.
En ole enää siellä,
missä minut äsken näit.
Tämän kuusen alle istun,
Orava juoksee ohi.
Se vilkaisi ja moikkasi.
Näytin peukkua hälle takaisin.
Koti, kotona olen taas.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Lapsena naapurin Jarkon kanssa ajettiin muitten naapureitten nurmikkoja. Se kaikki hikoilu ja rakot käsissämme sen takia, että saatii...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti