29. joulukuuta 2018
27. joulukuuta 2018
25. joulukuuta 2018
24. joulukuuta 2018
17. joulukuuta 2018
14. joulukuuta 2018
Kaksi kättä
Ihmiselle kehittyi kaksi kättä
sen takia, että se voisi silittää
kahta kissaa samaan aikaan.
sen takia, että se voisi silittää
kahta kissaa samaan aikaan.
11. joulukuuta 2018
Olet lepakko
Olit lepakko, muistan sen.
Koska olen sinulle ilmaa,
taas törmäsit minuun.
taas törmäsit minuun.
Vaikka olen viaton kärpänen
ja sinä se lepakko, silti joskus.
Joskus vielä opettelen lepakkokielesi
ja sanon jotain kaunista.
Sinulle.
Sinulle.
Perse edellä puuhun
Olet onnellinen, niin mulle sanoit.
Vaikka sanoit sen olevan vain hetki
ennen onnettomuutta.
Hetki ennen vihaasi.
Hymyilet, vaikka olet onnellinen.
Niin minulle kerroit.
Lähdit elämästäni, veit värit.
Valutit minusta ne pois.
Kuulet lauluni,
jota en vielä ole laulanut.
Sen ainoan laulun,
jonka osaan.
Vain sen osaan.
Yritin olla vakuuttava.
Juoksin puuhun perse edellä.
Menin läpi sen Harmaan kiven.
Kuinka kävi?
Nyt pääni sisällä
Apina heittää volttia
ja joka toisella kertaa lyö tahtia
symbaaleillaan.
Vaikka sanoit sen olevan vain hetki
ennen onnettomuutta.
Hetki ennen vihaasi.
Hymyilet, vaikka olet onnellinen.
Niin minulle kerroit.
Lähdit elämästäni, veit värit.
Valutit minusta ne pois.
Kuulet lauluni,
jota en vielä ole laulanut.
Sen ainoan laulun,
jonka osaan.
Vain sen osaan.
Yritin olla vakuuttava.
Juoksin puuhun perse edellä.
Menin läpi sen Harmaan kiven.
Kuinka kävi?
Nyt pääni sisällä
Apina heittää volttia
ja joka toisella kertaa lyö tahtia
symbaaleillaan.
10. joulukuuta 2018
4. joulukuuta 2018
Pohjantähti
Otit minulta auringon, kuun ja tähdet.
Ne tähdet, joita ihmettelin.
Nyt istun pellonlaidalla kivellä,
ihmettelin kuinka kaunis taivas on.
Näen vain Pohjantähden,
sen tähden kirkkaimman
Pienen Karhun tähdistön...
En kuole vielä,
haluan nähdä Pohjantähden
vielä vuonna 2100.
Ne tähdet, joita ihmettelin.
Nyt istun pellonlaidalla kivellä,
ihmettelin kuinka kaunis taivas on.
Näen vain Pohjantähden,
sen tähden kirkkaimman
Pienen Karhun tähdistön...
En kuole vielä,
haluan nähdä Pohjantähden
vielä vuonna 2100.
Valuva taivas
Taivas valuu.
Saan rakastaa sinua tässä kuutiossani.
Olet kuin kaunis perhosentoukka,
niin viaton ja aivan alussa.
Tökit minua, taas.
Lopulta repeän ja itken kipuni ääneen.
Kuulet tämän, luulen.
Olen kopio itsestäni,
melko tarkka,
tuskin kukaan huomaa eroa.
En edes minä itse.
Me ikoneina kuolemme tänään,
en valehtele:
minä en. Jaksan vielä pyristellä.
Olen ahven ilman jokea.
Saan rakastaa sinua tässä kuutiossani.
Olet kuin kaunis perhosentoukka,
niin viaton ja aivan alussa.
Tökit minua, taas.
Lopulta repeän ja itken kipuni ääneen.
Kuulet tämän, luulen.
Olen kopio itsestäni,
melko tarkka,
tuskin kukaan huomaa eroa.
En edes minä itse.
Me ikoneina kuolemme tänään,
en valehtele:
minä en. Jaksan vielä pyristellä.
Olen ahven ilman jokea.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Eksyisinpä
Toivon, että edes joskus eksyisin metsään. Että kukaan koskaan ei löytäisi minua. Se olisi paikka, jossa olisin kotona. Se olisi paikka, j...